Tämä artikkeli ei tyydy vain toteamaan, että molempia on olemassa. Sukellamme syvälle ETF:ien ja suomalaisten sijoitusrahastojen maailmaan juuri suomalaisen pitkäaikaissijoittajan näkökulmasta. Analysoimme niiden rakenteellisia eroja, käymme läpi kulurakenteiden merkityksen sentin tarkkuudella, pohdimme aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen ikuista taistelua tuottojen valossa, ja selvitämme tarkasti, miten Suomen verotus kohtelee näitä kahta sijoitusmuotoa arvo-osuustilillä ja osakesäästötilillä. Tavoitteenamme on antaa sinulle perusteellinen ymmärrys ja työkalut, joiden avulla voit tehdä tietoon perustuvan ja omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan valinnan ETF:ien ja perinteisten rahastojen välillä.
Sisällysluettelo
- Miksi valinnalla ETF:n ja rahaston välillä on todella väliä pitkällä aikavälillä?
- Perinteiset suomalaiset sijoitusrahastot: Toimintaperiaate ja tyypit
- Suomalaisten rahastojen vahvuudet: Helppous ja aktiivinen ote?
- Suomalaisten rahastojen heikkoudet: Kulut ja tehottomuus?
- ETF (Pörssinoteerattu rahasto): Mikä se on ja miten se eroaa?
- ETF:ien vetovoima: Matalat kulut, läpinäkyvyys ja laaja valikoima
- ETF:ien haasteet: Kaupankäyntikulut ja osto-osaaminen
- Kulujen syväluotaus: TER, kaupankäyntikulut ja muut piilokustannukset
- Tuottojen vertailu: Aktiivinen vs. Passiivinen – Mitä tutkimus sanoo?
- Verotus Suomessa 2025: Miten ETF:iä ja rahastoja verotetaan (AOT & OST)?
- Osinkojen ja tuotto-osuuksien verokohtelu: Akkumuloiva vai jakava?
- Kenelle sopii ETF, kenelle perinteinen rahasto? Valintakriteerit
- Voiko molempia yhdistää? Strategioita salkun rakentamiseen
- Mistä ja miten ETF:iä ja rahastoja voi ostaa Suomessa?
- Yhteenveto: Tee tietoinen valinta tulevaisuutesi turvaksi
Miksi valinnalla ETF:n ja rahaston välillä on todella väliä pitkällä aikavälillä?
Saatat ajatella, että sekä ETF että perinteinen rahasto tarjoavat hajautusta, joten valinta niiden välillä ei ole niin kriittinen. Tämä on kuitenkin harhaluulo, erityisesti pitkäjänteisen sijoittajan kohdalla. Valinnallasi on merkittäviä seurauksia:
- Kulujen kertautuva vaikutus: Suurin yksittäinen ero piilee usein kuluissa. Perinteisten, erityisesti aktiivisesti hoidettujen, rahastojen juoksevat kulut ovat tyypillisesti huomattavasti korkeammat kuin passiivisten ETF-rahastojen. Vaikka ero vuositasolla voi tuntua pieneltä (esim. 1,5 % vs. 0,2 %), vuosikymmenten aikana tämä ero kertautuu korkoa korolle -ilmiön kautta valtavaksi summaksi. Korkeammat kulut syövät suoraan tuottoasi ja voivat hidastaa varallisuutesi kasvua merkittävästi.
- Tuotto-odotus (Aktiivinen vs. Passiivinen): Perinteiset rahastot ovat usein aktiivisesti hoidettuja, eli salkunhoitaja pyrkii valitsemaan markkinoita paremmin tuottavia kohteita. ETF:t ovat useimmiten passiivisia, eli ne pyrkivät seuraamaan tietyn indeksin (esim. maailman osakkeet, S&P 500) tuottoa mahdollisimman tarkasti ja edullisesti. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että suurin osa aktiivisista salkunhoitajista ei onnistu voittamaan vertailuindeksiään pitkällä aikavälillä kulujen jälkeen. Valitsemalla passiivisen ETF:n saat todennäköisemmin markkinan keskimääräisen tuoton pienemmillä kuluilla.
- Verotehokkuus: Tapa, jolla tuotot ja osingot käsitellään ja verotetaan, voi vaihdella. Esimerkiksi osakesäästötilin (OST) sisällä ETF:ien ja suorien osakkeiden verotuskohtelu on erilainen kuin perinteisten rahastojen. Myös ulkomaisten osinkojen lähdeverotus voi toimia eri tavoin. Oikea valinta voi parantaa verotehokkuutta.
- Läpinäkyvyys ja kontrolli: ETF:ien omistukset ovat yleensä päivittäin julkisia, joten tiedät tarkalleen, mihin sijoitat. Perinteisten rahastojen omistukset raportoidaan harvemmin, ja salkunhoitajalla on enemmän vapauksia tehdä muutoksia.
- Joustavuus ja kaupankäynti: ETF:illä käydään kauppaa pörssissä reaaliaikaisesti kuten osakkeilla, kun taas perinteisten rahastojen osto- ja myyntitoimeksiannot toteutetaan yleensä kerran päivässä rahastoyhtiön määrittämään arvoon.
Valinta ETF:n ja perinteisen rahaston välillä ei siis ole pelkkä makuasia, vaan strateginen päätös, joka vaikuttaa suoraan sijoitustesi kasvuun, kustannuksiin ja hallintaan pitkällä aikavälillä.
Perinteiset suomalaiset sijoitusrahastot: Toimintaperiaate ja tyypit
Aloitetaan perinteisistä sijoitusrahastoista, jotka ovat monelle suomalaiselle tuttu tapa sijoittaa, usein oman pankin kautta.
- Toimintaperiaate: Sijoitusrahasto kerää varoja useilta sijoittajilta ja sijoittaa ne ennalta määritellyn strategian mukaisesti eri kohteisiin, kuten osakkeisiin, korkopapereihin tai näiden yhdistelmään. Rahastoa hoitaa ammattimainen salkunhoitaja tai tiimi, joka tekee sijoituspäätökset rahaston sääntöjen puitteissa. Sijoittaja omistaa rahasto-osuuksia, joiden arvo määräytyy rahaston omistamien arvopapereiden arvonkehityksen mukaan.
- Yleisimmät tyypit Suomessa:
- Osakerahastot: Sijoittavat pääasiassa pörssiosakkeisiin. Voivat keskittyä tiettyyn maantieteelliseen alueeseen (Suomi, Eurooppa, Pohjois-Amerikka, kehittyvät markkinat), toimialaan (teknologia, terveydenhoito) tai sijoitustyyliin (kasvu, arvo, pienyhtiöt). Korkeampi tuotto-odotus, korkeampi riski.
- Korkorahastot: Sijoittavat korkoa tuottaviin papereihin, kuten valtioiden tai yritysten lainoihin (joukkovelkakirjat). Matalampi tuotto-odotus, matalampi riski kuin osakerahastoissa. Jaetaan usein lyhyen, keskipitkän ja pitkän koron rahastoihin riskitason mukaan.
- Yhdistelmärahastot: Sijoittavat sekä osakkeisiin että korkopapereihin. Hajauttavat riskiä näiden kahden omaisuusluokan välillä. Painotus voi vaihdella (esim. 50/50, 75/25 osakkeet/korot) ja olla joko kiinteä tai salkunhoitajan aktiivisesti muuttama markkinanäkemyksen mukaan. Erittäin yleisiä pankkien tarjonnassa, usein eri riskitasoilla.
- Indeksirahastot: Vaikka ETF:t ovat tunnetuimpia indeksisijoittamisen välineitä, myös perinteisiä indeksirahastoja on olemassa. Nämä pyrkivät seuraamaan tietyn indeksin kehitystä passiivisesti ja ovat yleensä aktiivisesti hoidettuja rahastoja edullisempia. Suomessa esimerkiksi Seligson & Co tarjoaa useita matalakuluisia indeksirahastoja. Myös jotkin pankit tarjoavat omia indeksirahastojaan.
- Muut: Tarjolla voi olla myös esimerkiksi raaka-ainerahastoja tai kiinteistörahastoja.
- Aktiivinen vs. Passiivinen hoito: Suurin osa Suomessa tarjottavista perinteisistä rahastoista (indeksirahastoja lukuun ottamatta) on aktiivisesti hoidettuja. Tämä tarkoittaa, että salkunhoitaja pyrkii aktiivisesti valitsemaan "parhaita" sijoituskohteita ja ajoittamaan ostoja ja myyntejä tavoitteenaan voittaa vertailuindeksin tuotto.
Perinteiset rahastot ovat siis salkunhoitajan hallinnoimia sijoitussalkkuja, joihin sijoittaja voi ostaa osuuksia.
Suomalaisten rahastojen vahvuudet: Helppous ja aktiivinen ote?
Miksi monet suomalaiset edelleen valitsevat perinteisiä sijoitusrahastoja?
- Helppous ja saatavuus: Rahastoja on helppo ostaa ja myydä oman verkkopankin kautta. Ne ovat tuttu tuote monelle, ja pankkien henkilökunta markkinoi niitä aktiivisesti. Aloittaminen ei välttämättä vaadi erillisen arvo-osuustilin avaamista välittäjälle.
- Mahdollisuus kuukausisäästämiseen: Lähes kaikki pankit ja rahastoyhtiöt tarjoavat helppoja kuukausisäästösopimuksia rahastoihin, jolloin pienelläkin summalla pääsee säännöllisesti mukaan markkinoille.
- Aktiivisen salkunhoidon lupaus: Monia houkuttaa ajatus siitä, että ammattilainen tekee sijoituspäätökset heidän puolestaan ja pyrkii aktiivisesti parempaan tuottoon kuin markkina keskimäärin. Tämä voi tuntua turvallisemmalta ja vähemmän vaivaa vaativalta vaihtoehdolta kuin omien osakkeiden tai ETF:ien valinta.
- Hajautuksen helppous: Yhdellä rahastosijoituksella saa heti hajautuksen useisiin eri kohteisiin rahaston strategian mukaisesti.
- Ei erillisiä osto- tai myyntipalkkioita (usein): Vaikka rahastoilla on juoksevat kulut, itse osuuksien ostosta tai myynnistä ei yleensä peritä erillisiä välityspalkkioita (poikkeuksia voi olla).
- Automaattinen osinkojen uudelleensijoitus: Useimmat suomalaiset osakerahastot ovat kasvuosuusrahastoja, eli ne sijoittavat saamansa osingot automaattisesti uudelleen rahaston sisällä ilman veroseuraamuksia sijoittajalle. Tämä tehostaa korkoa korolle -ilmiötä.
Helppous, tuttuus ja lupaus aktiivisen hoidon tuomasta lisäarvosta ovat perinteisten rahastojen keskeisimpiä vetovoimatekijöitä.
Suomalaisten rahastojen heikkoudet: Kulut ja tehottomuus?
Perinteisiin rahastoihin liittyy kuitenkin myös merkittäviä heikkouksia, jotka on tärkeä tiedostaa:
- Korkeat kulut: Tämä on suurin ja usein ratkaisevin heikkous. Erityisesti aktiivisesti hoidettujen osake- ja yhdistelmärahastojen vuotuiset juoksevat kulut (TER, Total Expense Ratio) ovat Suomessa usein korkeita, tyypillisesti 1-2,5 % välillä. Nämä kulut veloitetaan rahaston arvosta riippumatta sen tuotosta ja ne syövät suoraan sijoittajan saamaa tuottoa. Verrattuna passiivisten ETF:ien kuluihin (usein 0,05-0,5 %), ero on valtava.
- Aktiivisen hoidon kyseenalainen lisäarvo: Vaikka aktiivista hoitoa markkinoidaan, tutkimustulokset ovat karuja: valtaosa aktiivisista rahastoista ei onnistu voittamaan vertailuindeksiään pitkällä aikavälillä kulujen jälkeen. Sijoittaja maksaa siis korkeampia kuluja palvelusta, joka ei todennäköisesti tuota lisäarvoa, vaan päinvastoin heikentää tuottoa verrattuna passiiviseen indeksisijoittamiseen.
- Piiloindeksointi: Jotkin aktiivisina markkinoidut rahastot saattavat todellisuudessa seurata hyvin läheisesti vertailuindeksiään ("piiloindeksointi"), mutta perivät silti korkeita aktiivisen hoidon kuluja.
- Rajallinen läpinäkyvyys: Rahaston tarkat omistukset raportoidaan tyypillisesti vain muutaman kerran vuodessa, joten et aina tiedä täsmälleen, mihin varasi ovat sijoitettuna.
- Rajallisempi valikoima pankin kautta: Oman pankin kautta sijoittaessa tarjolla on usein pääasiassa vain pankin omia tai sen yhteistyökumppaneiden rahastoja, jotka eivät välttämättä ole markkinoiden parhaita tai edullisimpia vaihtoehtoja.
- Hitaampi kaupankäynti: Osto- ja myyntitoimeksiannot toteutuvat yleensä vain kerran päivässä, etkä voi hyödyntää pörssin päivänsisäisiä hintavaihteluita.
Erityisesti korkeat kulut ja aktiivisen hoidon heikko onnistumistodennäköisyys ovat painavia syitä harkita tarkkaan, ovatko perinteiset aktiiviset rahastot oikea valinta pitkäaikaiseen sijoittamiseen.
ETF (Pörssinoteerattu rahasto): Mikä se on ja miten se eroaa?
ETF eli pörssinoteerattu rahasto on sijoitusrahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavalla kuin osakkeilla.
- Toimintaperiaate: Kuten perinteinen rahasto, ETF kerää varoja sijoittajilta ja sijoittaa ne hajautetusti tietyn strategian mukaisesti. Suurin ero on kaupankäyntitavassa: ETF-osuuksia ostetaan ja myydään pörssissä reaaliaikaisesti pörssin aukioloaikoina.
- Passiivinen vs. Aktiivinen: Ylivoimaisesti suurin osa ETF:istä on passiivisia indeksirahastoja. Ne eivät yritä voittaa markkinaa, vaan pyrkivät seuraamaan mahdollisimman tarkasti ja edullisesti jonkin tietyn markkinaindeksin (esim. MSCI World, S&P 500, OMX Helsinki 25) kehitystä. On kuitenkin olemassa myös aktiivisesti hoidettuja ETF:iä, mutta ne ovat harvinaisempia ja niiden kulut ovat korkeampia. Tässä artikkelissa keskitymme pääasiassa passiivisiin ETF:iin, koska ne ovat yleisimpiä ja edustavat suurinta eroa perinteisiin aktiivisiin rahastoihin.
- Laaja valikoima: ETF:iä on tarjolla valtava määrä eri omaisuusluokkiin, maantieteellisille alueille, toimialoille ja teemoihin:
- Laajat osakeindeksit: Maailma, Eurooppa, USA, kehittyvät markkinat.
- Toimialat/Sektorit: Teknologia, terveydenhoito, energia, finanssi.
- Teemat: Uusiutuva energia, tekoäly, kyberturvallisuus, vesi.
- Faktorit: Arvo, kasvu, laatu, pienyhtiöt, matala volatiliteetti.
- Korko-ETF:t: Valtionlainat, yrityslainat (eri luottoluokitukset ja maturiteetit).
- Raaka-aine-ETF:t: Kulta, öljy, maataloustuotteet (usein johdannaisten kautta).
- Kiinteistö-ETF:t: Sijoittavat kiinteistösijoitusyhtiöihin.
ETF yhdistää siis rahaston hajautuksen ja osakkeen kaupankäynnin helppouden ja joustavuuden, useimmiten passiivisen ja edullisen strategian kautta.
ETF:ien vetovoima: Matalat kulut, läpinäkyvyys ja laaja valikoima
Miksi ETF:t ovat kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä?
- Erittäin matalat kulut: Tämä on ETF:ien merkittävin etu. Koska suurin osa ETF:istä seuraa indeksiä passiivisesti, niiden hallinnointi on huomattavasti halvempaa kuin aktiivinen salkunhoito. Laajojen osakeindeksien ETF:ien juoksevat kulut (TER) ovat tyypillisesti vain 0,05 % - 0,5 % vuodessa. Tämä tarkoittaa valtavaa säästöä verrattuna perinteisten rahastojen 1-2,5 % kuluihin.
- Läpinäkyvyys: Tiedät yleensä tarkasti, mihin arvopapereihin ETF sijoittaa, sillä sen kohdeindeksi ja sen sisältämät yhtiöt ovat julkista tietoa. Omistukset päivittyvät usein päivittäin.
- Tehokas hajautus: Yhdellä ETF-ostolla saat välittömästi laajan hajautuksen satoihin tai jopa tuhansiin osakkeisiin tai muihin arvopapereihin ympäri maailmaa.
- Joustava kaupankäynti: Voit ostaa ja myydä ETF-osuuksia pörssissä reaaliaikaisesti milloin tahansa pörssin aukioloaikana, aivan kuten osakkeita. Voit asettaa raja- tai stoppihintatoimeksiantoja.
- Laaja valikoima ja pääsy eri markkinoille: ETF:ien kautta pääset käsiksi lähes mihin tahansa markkinaan, omaisuusluokkaan, toimialaan tai teemaan erittäin kustannustehokkaasti.
- Markkinatuotto varmemmin: Sijoittamalla laajaan indeksi-ETF:ään saat todennäköisesti markkinan keskimääräisen tuoton miinus erittäin pienet kulut. Vältät riskin siitä, että aktiivinen salkunhoitaja häviää markkinalle.
Matalat kulut yhdistettynä laajaan valikoimaan, läpinäkyvyyteen ja helppoon hajautukseen tekevät ETF:istä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti pitkäaikaissijoittajalle.
ETF:ien haasteet: Kaupankäyntikulut ja osto-osaaminen
Vaikka ETF:illä on paljon etuja, niihin liittyy myös muutamia huomioitavia asioita:
- Kaupankäyntikulut: Koska ETF:illä käydään kauppaa pörssissä, niiden ostosta ja myynnistä peritään välittäjän hinnaston mukainen kaupankäyntipalkkio, aivan kuten osakkeistakin. Jos teet paljon pieniä ostoja, nämä kulut voivat kasvaa merkittäviksi. Siksi ETF:t sopivat paremmin hieman suurempien kertasummien sijoittamiseen tai välittäjän tarjoamien edullisten kuukausisäästöohjelmien (esim. Nordnet) kautta sijoittamiseen.
- Osto- ja myyntihinnan erotus (Spread): Pörssikaupankäynnin luonteeseen kuuluu, että ostohinta (ask) ja myyntihinta (bid) eivät ole täysin samat. Tämä pieni erotus eli spread on yksi kaupankäynnin kustannus. Suosituimpien ja vaihdetuimpien ETF:ien spreadit ovat yleensä hyvin pieniä, mutta vähemmän vaihdetuissa tai eksoottisemmissa ETF:issä spread voi olla suurempi.
- Vaatii arvo-osuus- tai osakesäästötilin: ETF:ien ostaminen vaatii tilin avaamista pankkiin tai (usein edullisempaan) netissä toimivaan välittäjään (kuten Nordnet, Mandatum Trader, Degiro). Tämä voi tuntua aloittelijalle hieman monimutkaisemmalta kuin rahaston ostaminen suoraan verkkopankista.
- Osinkojen käsittely: ETF:t voivat olla joko osingon jakavia (distributing) tai osingot uudelleen sijoittavia (accumulating). Jakavien ETF:ien osingot maksetaan tilillesi, ja sinun tulee itse huolehtia niiden uudelleensijoittamisesta ja verojen maksamisesta vuosittain (AOT:lla). Akkumuloivat ETF:t sijoittavat osingot automaattisesti rahaston sisään, mikä on verotehokkaampaa pitkällä aikavälillä AOT:lla, mutta vaatii ymmärrystä erosta niitä valitessa.
- Valinnan vaikeus: Valtava ETF-valikoima voi olla myös haaste. Oikean ja itselle sopivan ETF:n löytäminen vaatii hieman perehtymistä ja omien tavoitteiden selkeyttämistä.
Suurimmat haasteet liittyvät siis itse kaupankäyntiin liittyviin kuluihin ja siihen, että sijoittajan tulee olla hieman aktiivisempi ja perehtyneempi kuin perinteisen rahaston ostajan.
Kulujen syväluotaus: TER, kaupankäyntikulut ja muut piilokustannukset
Kulut ovat keskeinen erottava tekijä. Vertaillaan tarkemmin:
- Juoksevat kulut (TER - Total Expense Ratio):
- Perinteiset aktiiviset rahastot (Suomi): Tyypillisesti 1,0 % - 2,5 % vuodessa. Pankkien yhdistelmärahastoissa usein tämän haarukan yläpäässä.
- Perinteiset indeksirahastot (Suomi): Esim. Seligsonin rahastot n. 0,2 % - 0,6 %. Pankkien indeksirahastot voivat olla hieman kalliimpia.
- Passiiviset ETF:t: Laajat osakeindeksit (Maailma, USA, Eurooppa) usein 0,05 % - 0,3 %. Toimiala-, teema- tai faktori-ETF:t hieman kalliimpia, n. 0,2 % - 0,7 %. Korko- ja raaka-aine-ETF:ien kulut vaihtelevat.
- Johtopäätös: ETF:t ja perinteiset indeksirahastot ovat kulurakenteeltaan ylivoimaisesti edullisempia kuin perinteiset aktiiviset rahastot. Ero voi olla jopa kymmenkertainen!
- Kaupankäyntikulut:
- Perinteiset rahastot: Yleensä ei erillisiä osto- tai myyntipalkkioita (tarkista poikkeukset).
- ETF:t: Välittäjän hinnaston mukainen palkkio per osto/myynti (esim. 1-15 € tai prosenttiosuus). Kuukausisäästöohjelmilla (esim. Nordnet) voi ostaa tiettyjä ETF:iä pienemmillä kuluilla tai jopa ilman palkkiota.
- Johtopäätös: Jos sijoitat harvoin ja suurempia summia, ETF:ien kaupankäyntikulut eivät ole merkittävä ongelma. Jos sijoitat usein pieniä summia, perinteinen rahasto (tai ETF-kuukausisäästö) voi olla edullisempi kaupankäynnin osalta.
- Valuutanvaihtokulut:
- Perinteiset rahastot: Rahastoyhtiö hoitaa valuutanvaihdot rahaston sisällä. Kulu sisältyy yleensä juokseviin kuluihin, mutta sen tarkkaa määrää voi olla vaikea selvittää.
- ETF:t: Jos ostat ulkomaisessa valuutassa noteeratun ETF:n, maksat välittäjälle valuutanvaihtokulun (ellei sinulla ole valuuttatiliä). Tämä kulu vaihtelee välittäjittäin (esim. 0,1 % - 0,5 %) ja voi olla merkittävä piilokulu ulkomaankaupassa.
- Johtopäätös: Vertaile valuutanvaihtokuluja tarkasti, jos sijoitat paljon ulkomaisiin ETF:iin.
- Muut kulut: Säilytysmaksut (yleisempiä pankeilla), spreadit (ETF), mahdolliset passiivisuusmaksut (kansainväliset välittäjät).
Kokonaiskustannusten kannalta passiiviset ETF:t ja perinteiset indeksirahastot ovat pitkäaikaissijoittajalle lähes aina huomattavasti edullisempia kuin perinteiset aktiiviset rahastot.
Tuottojen vertailu: Aktiivinen vs. Passiivinen – Mitä tutkimus sanoo?
Maksetaanko korkeammista kuluista sitten parempaa tuottoa?
- Aktiivisen hoidon haaste: Lukuisat akateemiset tutkimukset ja käytännön tilastot (kuten SPIVA-raportit) osoittavat johdonmukaisesti, että suurin osa (usein yli 80-90 %) aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää vertailuindeksilleen pitkällä aikavälillä, kun kulut otetaan huomioon. Tämä pätee niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
- Miksi aktiivinen hoito epäonnistuu usein?
- Tehokkaat markkinat: Suurten pörssien informaatio on laajasti saatavilla, ja väärin hinnoiteltuja osakkeita on vaikea löytää jatkuvasti.
- Korkeat kulut: Aktiivisen rahaston pitäisi tuottaa selvästi indeksiä paremmin pelkästään kuitatakseen omat kulunsa.
- Inhimilliset virheet: Salkunhoitajatkin voivat tehdä virheitä tunteiden tai väärien analyysien pohjalta.
- Vaikeus ajoittaa markkinoita: Oikeiden osto- ja myyntihetkien ennustaminen on erittäin vaikeaa.
- Passiivisen indeksisijoittamisen etu: Sijoittamalla laajaan, matalakuluiseen indeksi-ETF:ään tai -rahastoon et yritä voittaa markkinaa, vaan saat sen keskimääräisen tuoton pienillä kuluilla. Pitkällä aikavälillä tämä strategia on todennäköisesti tuottanut paremmin kuin suurin osa aktiivisista rahastoista.
- Poikkeuksiakin on: On olemassa taitavia aktiivisia salkunhoitajia, jotka pystyvät lyömään indeksin pitkäjänteisesti. Heidän löytämisensä etukäteen on kuitenkin erittäin vaikeaa, ja menneisyyden tuotto ei ole tae tulevasta.
Johtopäätös tuotoista: Vaikka aktiivinen hoito lupaa enemmän, passiivinen indeksisijoittaminen ETF:ien tai indeksirahastojen kautta on tilastollisesti todennäköisempi tie hyviin pitkän aikavälin tuottoihin pienempien kulujen ja markkinatuoton varmemman saavuttamisen ansiosta.
Verotus Suomessa 2025: Miten ETF:iä ja rahastoja verotetaan (AOT & OST)?
Verotus on olennainen osa sijoittamista Suomessa. Sekä ETF:ien että rahastojen tuottoja verotetaan pääomatulona, mutta käytännön toimintatavoissa ja ajoituksessa on eroja, erityisesti eri tilityypeillä.
- Arvo-osuustili (AOT):
- Perinteiset rahastot:
- Myyntivoitot: Kun myyt rahasto-osuuksia voitolla, voitto verotetaan pääomatulona myyntivuonna. Tappiot ovat vähennyskelpoisia.
- Tuotto-osuudet (jakavat rahastot): Jos rahasto jakaa tuottoa (harvinaisempaa osakerahastoissa, yleisempää korkorahastoissa), tuotto verotetaan pääomatulona maksuvuonna.
- Kasvuosuudet (yleisin): Rahasto sijoittaa saamansa osingot ja voitot uudelleen rahaston sisällä. Veroja maksetaan vasta, kun myyt osuutesi voitolla. Tämä on verotehokasta.
- ETF:t:
- Myyntivoitot: Kun myyt ETF-osuuksia pörssissä voitolla, voitto verotetaan pääomatulona myyntivuonna. Tappiot ovat vähennyskelpoisia.
- Osingot (jakavat ETF:t): Jos ETF jakaa osinkoa, se maksetaan AOT-tilillesi ja verotetaan pääomatulona maksuvuonna (huomioi mahdollinen ulkomainen lähdevero ja sen hyvitys).
- Osingot (akkumuloivat ETF:t): ETF sijoittaa saamansa osingot uudelleen rahaston sisällä. Veroja ei makseta vuosittain osingoista, vaan vasta myydessäsi osuudet voitolla. Tämä on verotehokkain vaihtoehto pitkäaikaissijoittajalle AOT:lla.
- Raportointi AOT:lla: Sinun tulee itse ilmoittaa kaikki myyntivoitot, -tappiot ja saadut osingot/tuotto-osuudet veroilmoituksessasi. Hyvä palveluntarjoaja antaa tähän valmiit laskelmat.
- Perinteiset rahastot:
- Osakesäästötili (OST):
- Perinteiset rahastot: Et voi ostaa perinteisiä sijoitusrahastoja osakesäästötilille.
- ETF:t: Et voi ostaa ETF:iä osakesäästötilille. OST on tarkoitettu vain suorille pörssinoteeratuille osakkeille.
Verotuksen kannalta AOT:lla kasvuosuusrahastot ja akkumuloivat (osingot uudelleensijoittavat) ETF:t ovat pitkäaikaissijoittajalle usein tehokkaimpia, koska verojen maksu siirtyy tulevaisuuteen myyntihetkeen asti, jolloin korkoa korolle -ilmiö pääsee paremmin vauhtiin.
Osinkojen ja tuotto-osuuksien verokohtelu: Akkumuloiva vai jakava?
Syvennytään vielä hetkeksi osinkojen ja tuotto-osuuksien käsittelyyn, koska se on yksi keskeinen ero ja valintakriteeri AOT:lla sijoitettaessa.
- Jakavat rahastot/ETF:t (Distributing):
- Nämä rahastot tai ETF:t maksavat keräämänsä osingot tai korot (vähennettynä kuluilla) säännöllisesti (esim. vuosittain, puolivuosittain tai neljännesvuosittain) suoraan sijoittajan arvo-osuustilille rahana.
- Verotus AOT:lla: Nämä jaetut tuotot ovat veronalaista pääomatuloa sinä vuonna, kun ne maksetaan tilillesi.
- Uudelleensijoitus: Jos haluat sijoittaa nämä saadut tuotot uudelleen, sinun tulee tehdä se itse ostamalla lisää rahasto- tai ETF-osuuksia (ja maksamalla mahdolliset kaupankäyntikulut ETF:ien kohdalla).
- Kenelle sopii? Voi sopia sijoittajalle, joka tarvitsee säännöllistä kassavirtaa sijoituksistaan (esim. eläkkeellä) tai haluaa itse päättää, mihin ja milloin tuotot sijoittaa uudelleen.
- Akkumuloivat / Kasvuosuusrahastot/ETF:t (Accumulating / Capitalising):
- Nämä rahastot tai ETF:t eivät jaa saamiaan osinkoja tai korkoja sijoittajille rahana, vaan sijoittavat ne automaattisesti uudelleen rahaston tai ETF:n sisällä ostamalla lisää kohdearvopapereita.
- Verotus AOT:lla: Koska tuottoa ei jaeta sinulle, et maksa vuosittaista pääomatuloveroa näistä uudelleensijoitetuista osingoista tai koroista. Verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun myyt rahasto- tai ETF-osuutesi voitolla.
- Korkoa korolle -tehostus: Automaattinen ja verovapaa (ennen myyntiä) uudelleensijoitus tehostaa korkoa korolle -ilmiötä ja kasvattaa sijoituksen arvoa nopeammin pitkällä aikavälillä.
- Kenelle sopii? Ehdottomasti suositeltavin vaihtoehto pitkäaikaissijoittajalle, jonka tavoitteena on maksimaalinen varallisuuden kasvattaminen arvo-osuustilillä. Se on myös vaivattomampi, koska sinun ei tarvitse itse huolehtia uudelleensijoittamisesta.
Kun valitset ETF:ää tai rahastoa AOT:lle, kiinnitä siis huomiota siihen, onko se jakava vai akkumuloiva/kasvuosuus. Tämän tiedon löydät yleensä rahaston tai ETF:n nimestä (usein lyhenne Acc tai Dist) tai sen tiedoista (esim. avaintietoesite). Pitkäaikaiseen säästämiseen ja kasvattamiseen akkumuloiva/kasvuosuus on verotuksellisesti tehokkaampi.
Kenelle sopii ETF, kenelle perinteinen rahasto? Valintakriteerit
Kumpi sitten kannattaa valita? Valinta riippuu täysin omista tavoitteistasi, kokemuksestasi ja prioriteeteistasi:
- Valitse (passiivinen) ETF, jos:
- Haluat minimoida kulut ja maksimoida pitkän aikavälin tuottopotentiaalin todennäköisyyden.
- Uskot, että markkinoiden voittaminen aktiivisella kaupankäynnillä on vaikeaa ja tyydyt markkinan keskimääräiseen tuottoon.
- Arvostat läpinäkyvyyttä ja haluat tietää tarkasti, mihin sijoitat.
- Haluat laajan valikoiman eri markkinoita, toimialoja ja teemoja.
- Olet valmis avaamaan tilin netissä toimivalle välittäjälle (usein edullisin tapa ostaa ETF:iä).
- Ymmärrät kaupankäyntikulujen merkityksen ja osaat ajoittaa ostot tai käytät kuukausisäästöohjelmaa.
- Haluat joustavuutta ostaa ja myydä pörssin aukioloaikoina.
- Olet valmis näkemään hieman vaivaa oikean ETF:n valinnassa ja ymmärrät akkumuloivan/jakavan eron.
- Valitse perinteinen suomalainen sijoitusrahasto, jos:
- Arvostat äärimmäistä helppoutta ja haluat hoitaa kaiken oman pankkisi kautta.
- Haluat aloittaa hyvin pienillä summilla ja hyödyntää pankin helppoa kuukausisäästösopimusta (ja ETF-kuukausisäästö tuntuu monimutkaiselta).
- Uskot vakaasti aktiivisen salkunhoidon mahdollisuuksiin (ja olet valmis maksamaan siitä korkeampia kuluja ja hyväksymään todennäköisesti heikomman tuoton).
- Et halua perehtyä ETF:ien valintaan tai kaupankäyntiin pörssissä.
- Löydät erittäin matalakuluisen ja hyvin hajautetun perinteisen indeksirahaston (esim. Seligsonilta tai pankiltasi), joka ajaa lähes saman asian kuin ETF, mutta on helpompi ostaa.
- Tarvitset henkilökohtaista neuvontaa pankista (muista kuitenkin pankin kannustin myydä omia tuotteitaan).
Yleisohjeena voidaan sanoa: Kustannustietoiselle ja pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka on valmis näkemään hieman vaivaa, passiiviset ja matalakuluiset ETF:t ovat useimmiten tuottavampi vaihtoehto kuin perinteiset aktiiviset rahastot. Jos helppous ja tuttuus ovat ehdottomia prioriteetteja, myös matalakuluiset perinteiset indeksirahastot ovat hyvä vaihtoehto.
Voiko molempia yhdistää? Strategioita salkun rakentamiseen
Sinun ei välttämättä tarvitse valita vain toista. Monet sijoittajat yhdistävät molempia sijoitussalkussaan hyödyntäen niiden parhaita puolia:
- Core-Satellite -strategia:
- Ydin (Core): Salkun suurin osa (esim. 70-90 %) sijoitetaan laajasti hajautettuihin, erittäin matalakuluisiin passiivisiin ETF:iin (esim. maailman tai kehittyneiden maiden osakkeet, globaalit korot). Tämä muodostaa salkun vakaan ja edullisen perustan.
- Satelliitit (Satellite): Pienempi osa salkusta (esim. 10-30 %) voidaan sijoittaa aktiivisemmin tai kohdennetummin esimerkiksi:
- Tiettyihin teema- tai toimiala-ETF:iin, joihin uskot erityisen paljon.
- Aktiivisesti hoidettuun rahastoon, jonka salkunhoitajaan ja strategiaan luotat (ja jonka kulut ovat kohtuulliset).
- Suoriin osakesijoituksiin (esim. osakesäästötilillä).
- Helppo aloitus rahastolla, siirtyminen ETF:iin myöhemmin: Voit aloittaa sijoittamisen helposti pankin kautta matalakuluiseen indeksirahastoon ja siirtyä myöhemmin, kokemuksen karttuessa, laajempiin ja mahdollisesti vielä edullisempiin ETF-vaihtoehtoihin erillisen välittäjän kautta.
- ETF:t AOT:lla, Osakkeet OST:lla: Kuten aiemmin mainittiin, tämä on yleinen tapa hyödyntää molempien tilityyppien verohyödyt optimaalisesti.
Yhdistämällä eri vaihtoehtoja voit rakentaa juuri sinulle sopivan ja tasapainoisen sijoitussalkun.
Mistä ja miten ETF:iä ja rahastoja voi ostaa Suomessa?
Lopuksi lyhyt kertaus siitä, mistä näitä käytännössä hankitaan:
- Perinteiset sijoitusrahastot:
- Helpoin tapa on ostaa oman pankin verkkopankin kautta. Valikoima voi olla rajattu pankin omiin tai kumppanien rahastoihin.
- Voit ostaa rahastoja myös suoraan rahastoyhtiöiden (esim. Seligson & Co) omista verkkopalveluista.
- Myös netissä toimivat välittäjät (kuten Nordnet) tarjoavat laajan valikoiman eri rahastoyhtiöiden rahastoja.
- ETF:t (Pörssinoteeratut rahastot):
- Vaatii arvo-osuustilin (AOT) avaamisen. Osakesäästötilille (OST) ETF:iä ei voi ostaa.
- Edullisin tapa ostaa ETF:iä on yleensä netissä toimivan välittäjän kautta (Nordnet, Mandatum Trader, Degiro, IBKR jne.), koska niiden kaupankäyntipalkkiot ovat usein pankkeja alhaisempia. Vertaile välittäjien kuluja ja palveluita (katso edellinen artikkelimme sijoitusalustoista!).
- Myös useimmat suomalaiset pankit mahdollistavat ETF:ien ostamisen, mutta kaupankäyntikulut voivat olla korkeammat.
- Osto tapahtuu pörssissä syöttämällä halutun ETF:n tunniste (ticker), määrä ja hinta (tai markkinahintainen toimeksianto).
Valitse ostopaikka sen mukaan, mitä haluat ostaa (rahasto vs. ETF) ja mikä on sinulle tärkeintä (helppous vs. kulut vs. valikoima).
Yhteenveto: Tee tietoinen valinta tulevaisuutesi turvaksi
Valinta ETF:n ja perinteisen suomalaisen sijoitusrahaston välillä on yksi keskeisimmistä päätöksistä, kun rakennat pitkäaikaista sijoitussalkkua Suomessa vuonna 2025. Vaikka molemmat tarjoavat helpon tavan hajauttaa, niiden erot kuluissa, tuottopotentiaalissa, verotuksessa ja joustavuudessa ovat merkittäviä.
Tärkeimmät opit tästä syväanalyysista:
- Kulut ratkaisevat pitkällä aikavälillä: Passiiviset ETF:t ja indeksirahastot ovat lähes poikkeuksetta huomattavasti edullisempia kuin perinteiset aktiiviset rahastot, ja tämä ero kertautuu vuosien varrella.
- Passiivinen tuottaa todennäköisemmin: Suurin osa aktiivisista rahastoista ei voita indeksiään kulujen jälkeen. Passiivinen indeksisijoittaminen on varmempi tie markkinatuottoon.
- Verotus vaikuttaa: Akkumuloivat/kasvuosuusrahastot ja -ETF:t ovat verotehokkaampia AOT:lla. ETF:iä ei voi ostaa OST:lle.
- Helppoudella on hintansa: Pankkien tarjoama helppous voi tulla korkeampien kulujen muodossa.
- Valinta riippuu sinusta: Kustannustietoiselle sopii ETF tai indeksirahasto. Äärimmäistä helppoutta kaipaavalle perinteinen rahasto voi olla harkinnan arvoinen (mutta vertaile kulut!).
Älä tee valintaa sokkona tai pelkän mainospuheen perusteella. Käytä aikaa vertailuun, ymmärrä erot ja tee tietoinen päätös, joka tukee parhaiten omia taloudellisia tavoitteitasi ja auttaa sinua vaurastumaan pitkäjänteisesti. Oikea valinta tänään voi merkitä tuhansia euroja enemmän tulevaisuudessa.